perjantai 7. helmikuuta 2014

HerkuTON elämä.

Mainitsin jossakin postauksessa ihan sivulauseessa, että uuden vuoden lupaukseni oli olla syömättä herkkuja niin monta päivää, kuin sain tykkäyksiä Facebookissa. Koska olimme lomalla, lupasin aloittaa herkkulakon heti kotiuduttuamme. Tykkäyksiä sain 42 ja herkut jätin 14.1 eli tänään on 25.päivä ilman.
Minulle se on hurjan pitkä aika. Varsinkin kun olen nyt tajunnut, miten sokeririippuvainen olen ollut.




Kerron nyt totuuden.

Olen elänyt koko elämäni sokerilla ja herkuilla. Suklaata, toffeeta, sipsejä, leivoksia, jäätelöä, kinuskikastiketta lusikalle ja suuhun, mentos patukoita kerralla, suklaalevyjä kerrallaan. Lista on mahdottoman pitkä. Söin aina kun hyvää oli saatavilla ja jos ei ollut, saatoin suklaahimoissani kävellä 6km suuntaansa hakemaan sitä.
Olivian syntymän jälkeen riippuvuus nousi ihan uusiin sfääreihin. Minä voin syödä kaikkea hyvää, koska imetän, oli jokapäiväinen tekosyyni. Tarkalleen ajateltuna, tämähän karkasi jo synnytyssalissa, kun ponnistin Kinder maxi patukoiden avulla. Kotona asia paheni, vaikka samalla halusin päästä raskauskiloista eroon, mutta samalla halusin mussuuttaa pullaa ja suklaata.

Mieheni on aina kritisoinut herkkukäyttäytymistäni. Yrittänyt tuoda minut todellisuuteen ja näyttää minulle, paljonko limpparit ja mehut ja Fani palat sisältävät sokeria, minä lähinnä naureskelin, joojoo, en mä nyt oikeesti ees syö paljon herrkuja. Valehtelin niin miehelleni kuin itselleni. Ei olisi tarvinnut kun kävellä yläkertaan ja avata lipaston laatikko.

Salassa. Söin varsinkin suklaata mieheltäni salassa. Seurustelumme alkuajalla poltin tupakkaa salassa, sillä mieheni inhoa tupakointia. (Tiesi toki, että tupakoin, kun tutustuimme) nyt olin vajonnut siihen, että söin herkkuja salassa. Autoni oli kuin Fazerin tehdas, kääröjä penkkien aluset täynnä. Jäätelöpapereita, tyhjiä limpparipulloja. Huh, ihan alkaa hävettämään kun mietin asiaa.

Ihme kyllä, sain pudotettua kilot herkkusyömisestä huolimatta, pääsin 71,5 kiloon. Thaimaassa kaikki muuttui. Olin kuin heroinisti. Minun oli PAKKO saada joka päivä jotakin. Pakko. Se tunne oli kamala. 2 minuuttia ennen kaupan sulkeutumista juoksin hissille, jotta pääsen äkkiä ostamaan jotain hyvää. Ja koska en yleensä tiennyt, mitä hyvää haluan, ostin varulta sekä suklaata, sipsiä että jäätelöä. Ja sitten söin ne kaikki.

Mies pyysi monesti pysähtymään ja miettimään herkkujen määrää. Mutta mitä vastasin taas? Minä imetän, kulutan paljon, ei ne näy, oonko muka lihava, häh, me ollaan lomalla, älä valita, menenkö sitten tupakalle  jne jne jne. laspellista ja typerää. Jatkoin herkkujen syömistä.

Uuden vuoden aattona selasin Facebookkia ja törmäsin kaverin seinällä statukseen: Olen niin monta päivää syömättä herkkuja, kuin paljon tämä saa tykkäyksiä (jotenkin niin se meni). Aloin kypsyttelemään päässäni ajatusta, että mitä jos minäkin? En uskaltanut sanoa sitä ääneen ja lappasin toffeekarkkeja suuhuni.

Kun tuli aika kertoa uuden vuoden lupaukset, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ilmoitin, että tulen laittamaan omaan Facebookini tälläisen statuksen. Jännityksellä seurasin, miten punaisia ykkösiä alkoi ilmaantumaan, toinen toisensa perään. Kun määräaika oli loppu, tulos oli 42. Silloin määrä tuntui suurelta, nyt tuntuu pieneltä. Vain 10% Fb kavreistani oli tykännyt.

Niin kuin jo edellä mainitsin, päätin aloittaa lakon vasta Suomessa. Ne kaksi tammikuun ensimmäistä viikkoa tankkasin herkkuja sitten ihan urakalla, koska kohta en voinut syödä mitään. Fiksua? Ei kovin. Painoin Suomeen palatessani 73,4kg.
Nyt on 25 päivää takana ja niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin: voin paremmin kuin koskaan. Mahasta on hävinnyt turvotus ja paino on tippunut 4,6 kg! Painan "enää" 68,8kg. Liikuntaa en ole harrastanut, syön täysin normaalisti, tavallista kotiruokaa. Juon kahvia maidolla ja sokerilla, teetä sokerilla ja hunajalla (yritän kyllä pärjätä pelkällä hunajalla jatkossa). Suklaata, sipsejä, jäätelöä, herkkupullia ja piirakoita - kaikkea, mikä luokitellaan herkuksi, en syö.

Enää olisi 17 päivää jäljellä. Mä luulen, että tässä kohin on parempi tehdä pysyvä elämäntapamuutos ja alkaa pitämään herkkupäiviä. Joka päivä "vähän" ei mun kohdalla tule koskaan toimimaan.


Miten on, maistuuko teillekin vähän liian paljon, hieman liian usein?


                                                             Karina

maanantai 3. helmikuuta 2014

Thaimaa special: Maitojauheet ja vauvansoseet kaupasta, osa 2

Ensimmäiseen vauvanruokia Thaimaassa käsittelevään postaukseen pääset tästä.
Kuten jo aikaisemmin mainitsin, eka postaus kertoo Tesco Lotuksen valikoimasta.

Tässä kerron ostoskeskuksen Central Festivalin omasta ruokakaupasta Festival Food hallista (G-kerroksessa), joka sijaitsee Pattayalla. Festival keskuksia on myös muualla Thaimaassa, kauppoihin kannattaakin tutustua heidän kotisivuillaan: http://www.centralfoodhall.com/en/index.html



                                                  Kuva Festivalin kotisivuilta.

Foodhall on aivan mahtava ruokakauppa, sieltä löytyy kaikkea mahdollista, mitä et muualta välttämättä löydä. Mutta. Vauvaruokien kohdalla, se toi suuren pettymyksen. Valikoima oli todella suppea, ehkä jopa suppeampi kun Lotuksen!


Tässä siis hylly kokonaisuudessaan. Maitojauheita oli tuttuun tapaan pitkä litania, niitä en lähde enää tässä erittelemään, niitä sieltä kyllä löytyy, niin Lotuksessa kun jokaisesa 7elevenissa ja FamilyMartissa. Soseita ei taas saa noista pikkukaupoista! Puuroja löytyi myöskin niitä samoja. Soseita lähemmin:


Kaikki soseet on 6+kk

Lihasoseita löytyi Festivalin Foodhallista tasan yksi: Heinzin kanaa & kasvisrisottoa, 8+kk.




Löydettyäni vauvakeksejä, ajattelin ostaa Olivialle "maissinaksuja" tai vastaavia:


Onneksi maistoin niitä, ennen kuin annoin Olivialle. Eihän ne mitään maissia tai vauvakeksiä ollut! Makeita, imeliä ja sisälsivät makeaa kondesoitua maitoa! Jäi keksit O:lle antamatta. Kahvipöydässä ne sitten hävisikin aikuisten suihin.

Erikoinen löytö oli myöskin vauvalle tarkoitettu vesi. Eli jos ei halua antaa tavallista pullovettä eikä ole mahdollisuutta keittää vettä, niin voi ostaa suoraan vauvalle tarkoitettua ylihintaista vettä:


Litrahinta on siis 2 euroa näillä. Vertauksen vuoksi, puolen litran vesipullo maksaa 7 bathia.


Olen saanut muutaman sähköpostin lukijoiltani, jotka ovat matkaamassa lähiaikoina Thaimaahan, on kyselty vinkkejä, ruokia, matkustamisesta jne. Vastaan näihin mielelläni, joten jos et kommenttiboksiin halua kysymystä laittaa, niin lähetä minulle sähköpostia

karinakamarainen@msn.com

Karina

EDIT. Lisään tähän lukijan kommentin, jotta varmasti huomaatte tämän!

Mä kävin ruokakaupat läpi Pattayalla ja sieltä saa ihan hyvin soseet. Peachyltä löytyi lohta ja ruskea riisiä, kana ja maissikeittoa ja sitten yksi kana annos vielä. Sen lisäksi löytyi just tuo kana ja risotto heinzilta. Näitä kaikki samat löysin Best supermarketista ja sitten tuolta central festivalin ruokakaupasta. Peachyltä ei vielä viime vuonna löytynyt muuta kun nuo kasvis soseet mutta nyt on kyllä nuo liha soseetkin saatavilla

Kiitokset siis aktiiviselle lukijalle vaivannäöstä!!

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Maukas, edullinen lasagne.

Maukas lasagne, 8 annosta
annoksen hinta 1,45 euroa.

2 pkt lasagneaineksia (Rainbow)
800g jauhelihaa
2 pientä sipulia
2 porkkanaa
6 dl  kevytmaitoa
10 dl vettä
2 dl paseerattua tomaattia
suolaa, pippuria
chilijauhetta
juustoraastetta

uunissa 200`C, 35min


Sika-Nauta Jauheliha 23%LasagneaineksetSipuliPorkkanapussi LuomuKevytmaito SuomiPaseerattu TomaattiChilijauhe TulinenMyllysuolaTäyteläinen Pippuriseos

                                         Pizzajuustoraaste
                                                  Kuvat lainattu foodie.fm sivuilta.


Lasagne on yksi niitä harvinnaisia ruokia, jossa käytän valmisaineksia. Eli tässä tätä Rainbow Lasagneainesta. Olen tehnyt joskus juustokastikkeen itse eikä sekään nyt vaikeaa ole, mutta huomattavasti enenmmän aikaa vievää. Ja tänään piti saada ruokaa nopeasti pöytään.

Nopeaa, edullista ja taivaallisen hyvää! Varsinkin niille, jotka rakastaa pastaa <3



                                                     Hyvää ruokahalua!