perjantai 27. kesäkuuta 2014

Yksinäisen illan mietteitä isovanhemmuudesta.

On perjantai-ilta, kelllo lähestyy yhdeksää.
Talossa vallitsee hiljaisuus, ajatukset sinkoilee sekasortoisesti sinne tänne.

Olivia ja mieheni lähtivät päivällä mun vanhempien luo ja minä jäin YKSIN kotiin. Oh my.
Milloin olen viimeksi ollut omassa kodissani yksin? En muista.

Kaikki olisi ihanteellista, jos saisin valvoa pitkään, syödä suklaata, ottaa lasin viiniä, saunoa pitkään, tehdä kaikenmaailman kasvo- ja hiusnaamioita ja nukkua aamulla oikein pitkään. Niin täydellistä tämä ei kuitenkaan ole, sillä aamulla on herättävä jo puoli seitsemän aikaan ja edessä on lähes 250 kilometriä työmatkaa Lappeenrantaan. Menen promoamaan Foster´sin Radler juomaa, ja keikan jälkeen ajan vielä 250 km takaisin kotiin. Pitkä ja raskas työpäivä siis edessä.

Mutta nyt nautin ja nautin, omasta seurastani sekä television tarjonnasta. Mitään hyvää ei näyttäisi tulevan, onneksi on talletuksessa joitain elokuvia, joille ei muuten ole ikinä aikaa.

Vaikkakin itsekkäältä kuulostan, niin mun mielestä on ihan kivaa viettää iltaa ihan yksin. Ei miestä, ei lasta, ei mitään. Olet vaan ja se riittää. Tähän voi tottakai joku sanoa, että miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos niistä tarvii sitä omaa aikaa, ja tähän voin sanoa, että en minä sitä omaa aikaa kovin usein kaipaakaan. Mutta nyt kun tuli tilaisuus olla ilta yksin omassa maailmassani, niin en näe tässä mitään väärää.

Isovanhemmat ovat tärkeitä perheenjäseniä niin meille, kuin nyt ja tulevaisuudessa Oliviallekin, se ilo, minkä minun äitini saa oltua Olivian kanssa, on sanoinkuvaamattoman kaunista ja aitoa. Välillämme on melkein 150 kilometriä, eikä sinne joka ilta iltateelle ajeta, joten kaikki mahdollisuudet viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa on vanhemmilleni suotava. 

Erästä bloggaajaa on paljon kritisoitu siitä, että hän ottaa omaa aikaa tai parisuhdeaikaa viemällä lapsensa vanhemmilleen päiväksi hoitoon. Mietin usein hänen tekstiensä kommentteja lukiessani, että eikö näillä kommentoijilla ole läheisiä suhteita omiin vanhempiinsa? Koska jos olisi, he näkisivät asian eri tavalla. Se että annat oman lapsen tai lapsesi omille tai puolisosi vanhemmille päiväksi tai yöksi hoitoon, ei tee sinusta huonoa vanhempaa vaan itse asiassa paremman vanhemman. Opetat lapsellesi, mikä on tärkeää, kuka on tärkeä ja että isovanhemmat ovat osa omaa elämää. 

On kurja katsoa vierestä vanhempia ihmisiä, joilla on lapsenlapsia, joillakin kauempana, joillakin ihan samassa kaupungissa, on hienoa sanoa, että mummi on asuu parin kilsan päässä - mutta todellisuudessa tälle isovanhemmalle ei anneta edes mahdollisuutta viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa. 
Tutustuin vähän aikaa sitten yhteen naapurintätiin meidän tieltä. Hän oli muuttanut Etelä-Suomesta tänne pikkukylään omien lastensa ja lastenlastensa takia - jotta voisi hoitaa heitä, kun vanhemmat käyvät töissä. Aluksi kaikki toteutuikin, mutta sitten lapsista tuli koululaisia ja kyläilyt harvenivat. Nyt täti oli valmis luopumaan kaikista lastenleluistaan, koska ei ne lapsenlapset enää käy täällä ollenkaan vaikka asuvat parin kilsan päässä. Tulin niin surulliseksi tästä! En naista sen pahemmin tunne, mutta hän vaikutti oikein fiksulta ja mukavalta ihmiseltä. Todella kurjaa, että hänen vuodensa kuluvat nyt yksikseen paikassa, jossa ei ihan oikeasti tapahdu yhtään mitään. Paikassa, jossa lapset ja lapsenlapset on niiiin lähellä, mutta silti niin kaukana.

Älkää unohtako omia isovanhempianne ja vanhempianne.
Antakaa heille mahdollisuus olla osa elämäänne, antakaa heidän nähdä lasten aitoa iloa, vilpitöntä rakkautta. Antakaa heidän ryppyisten käsien koskettaa sileää vauvanpehmeää ihoa, antakaa heille virtaa elämään <3

Karina

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Absolut Torr miniarvonnan voittaja.

Absolut Torrin miniarvonta on nyt ratkennut ja random.org arpoi voittajaksi (arvontaan osallistuvan) kommentin numero 4, eli onnea


SANTSUMANTSU!

Laitan sulle sähöpostia tämän päivän aikana!

Karina


sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannuspäivä.

Mikä väsymys..!!

Ajeltiin eilen päivällä kotiin, täällä oli täydet tohinat päällä, pelattiin muutama erä beach volleyta ja grillattiin.


Kun muut jäivät katsomaan jalkapalloa ja menivät nukkumaan - menin minä paikalliseen töihin. Vasta puoli kolmen aikaan pääsin lähtemään kotiin.



Sängyssä pää pyöri, jalat sykki ja uni ei tullut. Ei edes neljältä vielä ja herätys oli jo klo 7, kun miss sunshine heräsi..

Tähän mennessä ollaan ulkoiltu ja leikitty sisällä. 
       Tädin kanssa salibandyä :)

Tuntuu ettei tää päivä mene millään eteenpäin. *haukotus*

Karina



lauantai 21. kesäkuuta 2014

11 kysymyksen haasteen vastauksia.

Sain Kotikolon Elliltä haasteen, kröhm, reilu kuukausi sitten, johon päätin nyt tarttua.

Kyseessä on tuttu 11 kysymyksen, faktan haaste, jonka olen tehnyt jo pariin otteeseen, mutta koska aina tulee uusia kysymyksiä, vastailen myös tähän haasteeseen. Kiitos Elli haastamisesta.

Edelliset haasteet löydät tästä:


Haaste:

  • Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
  • Haastetun pitää vastata haastajan antamiin 11 kysymykseen
  • Haastetun pitää valita haastettavaksi 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa
  • Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille
  • Sinun pitää kertoa, kenet haastoit
  • Ei takaisin haastamista 


Tehdään tällä kertaa taas näin :)


11 asiaa minusta:

1. Minulla on vain yksi nimi ja se on Karina.
2. JOS saisin valita itselleni toisen nimen, se olisi Isabella.
3 Olivian toinen nimi on Isabella :D
4. Tykkään organisoida juhlia ja tapahtumia.
5. Pidän ruoanlaitosta, kun joku muu siivoaa jäljet.
6.Perusluonteeltani olen tosi LAISKA.
7.Usein en osa päättä mitään.
8. Pidän kirjoittamisesta ja unelmoin oman kirjan kirjoittamisesta.
9. Yllättäväää kyllä, mutta kerrankin olen tyytyväinen siihen, mitä minulla on <3
10. Käytän piilareita, oikea silmäni on -2 ja vasen -4
11. Olen tuhlaajatyttö. Vaikkakin pyrin säästämään ja elämään niukalla budjetilla. Mut sit kun haluan jotain, niin myös kyllä hankin se. One way, or another. ;)

Ellin 11 kysymystä:


Kuinka vanha koet henkisesti olevasi?

Sanoisin että...mm..25?

Miten vietät suurimman osan vapaa-ajastasi?

Mikä lasketaan vapaa-ajaksi? Silloin kun Olivia nukkuu, järjestän kotiasioita, siivoan, pyykkaan, laitan ruokaa. Olivian hereillä ollessa, teen pihalla kotitöitä, mitä nyt milloinkin. Usein luen blogeja ja kirjoitan omaani. Otan kuvia, käyn töissä, kun mies on töistä vapaalla. Mikä on äidin vapaa-aika?

Jos joutuisit luopumaan yhdestä aistista, mikä se olisi?

Apua. Varmaan haju-aistista luopuisin. 

Mikä saa sinut tosi iloiseksi?

Olivia, perheenkeskeinen ajanvietto.
Tuoreet mansikat, lasi Möetia (perusskumppakin käy ;D)

Mikä on hurjinta, mitä olet tehnyt?

Miten vaikeita kysymyksiä!
Ehkä se, että muutin 19 vuotiaana kesäksi Helsinkiin?
Kielilävistys 19 vuotiaana?
Tatuointi 18 vuotiaana?
Seinäkiipeily siilon seinällä polttareissa?
Yksin matkustaminen?

Kissa vai koira?

Mjau. 

Jos raha ei olisi este, missä asuisit?

En osaa sanoa.

Uskotko kohtaloon?

Uskon.

Ketä ihailet?

Äitejä, jotka ovat kasvattaneet lapsistaan kunnollisia aikuisia.

Mitä nykyajan ilmiötä ihmettelet?

Aika moniakin! Jostain syystä nyt en vaan saa yhtäkään päähäni :D sori!
Mutta some-sanana ja sen käyttäminen ovat menneet mun mielestä liian pitkälle.
En myöskään ymmärrä vanhempia, jotka eivät aseta lapsilleen mitään rajoja ja sääntöjä.
En ymmärrä teinien energiajuomien kulutusta.
Enkä sitä, ettei rahaa osata arvostaa eikä sitä itse tienata.

Mihin haluaisit matkustaa?

United States of America, kiitos!

Karina

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Juhannusaatto Mummilassa.




Hyvää Juhannusta rakkaat lukijat!

Täällä Mummilassa on tapahtunut seuraavaa:


Aamupalaksi neiti sai yhden munan munakkaan, joka sisälsi nimensä mukaisesti

1 munan
1 rkl maitoa
2 rkl tuoretta ruohosipulia
3rkl raejuustoa
2 siivua kinkkua
ripaus pippurisekoitusta

Munakas maistui hyvin, mutta nälkä taisi jäädä, sillä mummin vihreää pirtelö OLI SAATAVA, niin kuin joka kerta.


Aamupalan jälkeen käytiin ulkoilemassa pihalla, 


leikittiin serkkutytön kanssa hiekkakasassa, 


ja roikuttiin muuten vaan mummin sylissä.


Päiväruoan ja maidon jälkeen, neiti pääsi vaunuihin unille (tätä postausta kirjoittaessani, on nukkunut jo 2,5 tuntia) ja me aikuiset nautittiin lohi- sekä kinkkurieskarullista ja lasista kuohuvaa :)


Tunnin päästä tulee siskopuoleni perheensä kanssa ja illan suunnitelmissa on grillausta, mölkkyä ja lasten kanssa touhuamista. 

Ai niin, Oliviahan täytti tänään 15kk eli 1v ja 3kk, onnea pikkuinen! <3

Toivottavasti kaikilla on tänä vuonna mukava Juhannus, kylmästä säästä huolimatta!

Karina

torstai 19. kesäkuuta 2014

JuhannusTorstai Mummilassa.

Meidän Juhannus on pieni sekamelska. Ollaan siellä sun täällä.
Tänä aamuna ajettiin Olivian kanssa mun vanhempien luo, jonne tuli myös velipuoleni perheensä kanssa. Siskopuoleni taas tulee huomenna oman köörinsä kanssa.

Pikkuveljeni lähti Savonlinnaan ystävänsä luo, mies on Juhannuksen melko lailla töissä ja meidän kotona on lähes kaikki miehen sisarukset perheineen. Sekametelisoppa siis. Yhdet lähtee, toiset tulee.

Me ollaan mummilassa tämä ja huominen päivä, lauantaina lähdetään heti aamusta kotiin, viettämään aikaa meidän vieraiden kanssa :)

Mummilassa on tänään ollut kivaa. Ollaan käyty kaupassa ja ulkoiltu.
Mummi on ihana <3 kuten kuvista voi päätellä :)







Nyt täytyy toivoa hyvää säätä huomiselle, ei ois kivaa viettää Juhannus välikausihaalarissa! :D

ps. Absolut Torr arvonta vielä käynnissä! 


Karina

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Reddville - Absolut Torr

Reddvillen SheSocial jäsenenä sain tässä kuussa ensimmäisen Reddvillen jäsenpakettini, joka sisälsi tamponeja sekä Absolut Torr -Tosi Kuiva tuotteita. 

Ensiksi kuitenkin, mikä on Reddville?

Reddville on tulevaisuuden tamponipalvelu, joka toimittaa tamponit suoraan kotiisi!

R.E.D.D. Free tarjoaa tamponeja, jotka lähetetään sinulle kotiin – täysin ilmaiseksi!
Tämän mahdollistavat yhteistyökumppanimme, jotka mainostavat tamponipakkauksissamme. Näin me  voimme tarjota sinulle laadukkaita ja tyylikkäästi pakattuja tamponeja täysin ilmaiseksi. Sinun tulee vain osallistua kampanjoiden yhteydessä oleviin markkinatutkimuksiin vastaamalla yksinkertaisiin kampanjakyselyihin.



Tässä kuussa tamponien mukana tuli Absolut Torr - Tosi Kuiva antiperspirantti sekä sama tuote, mutta eri -muodossa, nimittäin kosteuspyyhkeinä.

Absolut Torr on tehokas antiperspirantti, joka tehoaa jopa 7 päivän ajan. Se ehkäisee hikoilua ja sitä suositellaankin erityiesti niille, jotka kärsivät liikahikoilusta eli hyperhidroosista.

Minulle tuote ei ollut mikään uusi tuttavuus. Taisin ostaa ensimmäisen Absolut Torrini joskus 6 ellen 7 vuotta sitten. Kaapista löytyikin muutamat jämäpullot:


Vasemmalla uusin eli saatu ja oikealla kaapin kätköistä löytyneet pullot.


Kuten parasta ennen merkinnöistä voi huomata, tämä Absolut Torr lähetys tuli tarpeeseen, sillä käyttöajat  näillä olivat jo menneet 2 ja 4 vuotta sitten. 

Mitä mieltä sitten olen Absolut Torrista?

Tykkään ja rehellisesti, aidosti suosittelen. Kokeiltuani kaikkia apteekeista saatavia tuotteita hikoiluun, löysin Absolut Torrin aikoinani apteekin henkilökunnan suosituksesta. Olen suositellut tätä jo vuosia tutuilleni, jotka ovat kärsineet liikahikoilusta, Torria käyttävät niin äitini, mieheni, tuttu golffari käsien hikoiluun (mailakin pysyy nyt paremmin kädessä), usea ystäväni ja tottakai minä itse.

Tuote todella toimii ja kainalot pysyvät kuivina. Nuorempana sain usein hävetä märkiä kainalolänttejä, onneksi se on nyt historiaa. Kuulostaa pahemman luokan mainospuheelta, ja sitä se onkin, mutta totta joka sana!!

Torrin kosteuspyyhkeet taas ovat uusi tuttavuus ja näitä aionkin testata pian!

Jos sinäkin haluat kuivat kainalot/kädet/jalat, käy tilaamassa oma Absolut Torrisi Apteekkituotteet.fi sivustolta. Syöttämällä kassalla kampanjakoodin TOSIKUIVA, saat tilauksesi ilman postikuluja! Tarjous on voimassa 30.6.2014 saakka.

Ja jos ilmaiset tamponit joka kuukausi kuulostavat hyvältä, kannattaa liittyä myös Reddvillen yhteisöön. Ei tarvitse olla bloggaaja, sillä ilmaiset tamponit ovat kaikille naisille tarkoitettuja - jos vaan pidät huolta, että vastaat kampanjakyselyyn määräaikaan mennessä!

Onko sinulla kokemusta Absolut Torrista?

ps. EN hyödy linkkien painamisesta. :)


Haluatko päästä testaamaan Absolut Torrin kosteuspyyhkeitä? Päätin arpoa muutaman sellaisen, joten laita kommenttiin sähköpostiosoitteesi, arvonta päättyy sunnuntaina 22.6.2014 klo 23.59 :)


sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Tallinnasta palattu!

Jess, me ollaan kotona!

Vaikka matka olikin ihana ja vastasi melkein täysin odotuksia (sade vähän pilasi suunnitelmia), oli myös ihanaa tulla kotiin :)

                "Pieni haaveilija"


Huomenna tulee arki taas jyristen vastaan, kun edessä on 9-17.30 kahvituskeikka Kiteellä.


Tämä päivä meni hieman sumussa, ajoin aamulla porukoilta kotiin ja siinäpä ne päivän saavutukset taisivatkin olla. 

Perheen kanssa vietettyä aikaa ei tosin voi mitenkään korvata, joten saan olla kiitollinen tästä hyvästä päivästä mieheni ja lapseni kanssa <3

Uusi viikko, uudet kujeet. Ja Juhannuskin on kohta! Suunnitelmat on jo tehty. Niistä myöhemmin lisää :) nyt unille, öitä!

Karina 

torstai 12. kesäkuuta 2014

Tallinna-Haapsalu-Tallinna

Olipa sateinen päivä! Sen kerran kun kerran vuodessa käyn Tallinnassa - sataa kaatamalla lähes koko päivän. Ei kiva.

No, eipä meillä ois ulos paljon asiaa ollutkaan. Mun paras ystävä Marianne tuli klo 10.30 hakemaan meidät tätini luota. Haettiin kaupasta lounasta ja ajettiin Mariannen luokse kotiin. Siellä juteltiin ja yritettiin saada Olivia nukkumaan, mut eihän se malttanut, kunnes kesken banaanin syönnin kävi näin:

 
Uni vaan tuli. Täysin varoittamatta! 

Siirsin nukkuvan lapsen autoon ja ajoimme Haapsaluun eli noin 100km päähän Tallinnasta mun vanhempieni ystävien luo. Vanhempani olivat myös siellä. Tarkoituksena syödä hyvin ja leikkiä koiranpentujen kanssa. Kalevin Nana saksanpaimenkoira oli tehnyt 5 ihanaa ja söpöä pentua. Tänään ne olivat 7 viikon ikäisiä <3

Pitemittä puheitta, iltapäivä kuvina:







Ne oli niiiin söpöjä.

Paluumatkalla pysähdyttiin vielä katsomaan lampaita. Täytyy todeta vielä, että Olivia on mahtava reissutyttö <3 en voisi olla tyytyväisempi!

Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan. Ainakin kampaaja on tiedossa puolilta päivin. Pakko oli oman kampaajani aika ottaa vastaan, kerran nyt tuli mahdollisuus siihen :)

Kauniita unia!

Karina 

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Matkapäiväkirja asuntoautosta.

Matkapäiväkirja:

Klo 9.30-10.30 ajotunteja 1/6

Niin kuin jo eilen illalla ehdin hehkuttaa, ollaan matkalla Tallinnaan! Ajomatkaa on takana 1/6 tuntia ja tähän asti kaikki on mennyt hyvin. Olivia on ollut hereillä ja iloinen oma itsensä. Pientä aamuväsymystä näyttäisi haukotusten perusteella olevan.

Kaapo oli pakko ottaa kehiin yleisen viihtyvyyden vuoksi :)


Klo 10.30-11.30 ajotunteja 2/6

Aika on mennyt nopeasti. Pysähdyimme nopeasti k-marketissa, jäätelöä ja pikkukaloja. Imetin ennen lähtöä ja nyt matka jatkuu. Ei pahempia kiukutteluita..vielä.




Klo 11.30-12.30 ajotunteja 3/6

Olivia nukahti klo 12, normaaliin päiväuniaikaan. Nukkuma-asento on todella huono, niin kuin tuolissa nyt voi kuvitellakin olevan ja äiti painostaa mua koko ajan siirtämään Olivia taakse sänkyyn nukkumaan, mutta mä en suostu. Vaikka miten hyvin isä ajaa, ei muista voi tietää enkä aio ottaa sitä riskiä, että lapseni on isossa autossa ilman vöitä  sängyssä nukkumassa. En ymmärrä kyllä äitiä, miten hän voi sellaista edes ehdottaa? Eikö turvallisuus ole tärkeämpi kuin mukavuus? Onko hän valmis ottamaan omalle omatunnolleen, jos jotakin sattuisi ja Olivia loukkaantuisi, koska ei ollut asianmukaisesti vöissä?

Onhan minulla itsellänikin vyö.



Klo 12.30-13.30 ajotunteja 4/6

Olivia nukkuu.

Klo 13.30-14.30 ajotunteja 5/6

Herää klo 14. Iloisena. Syö hyvin, käydään Shellillä vessassa, jaloitellaaan.

Klo 14.30-15.30 6/6

Ollaan klo 15.30 Länsisatamassa.
Kohta päästään laivaan, matka meni älyttömän hyvin, ei uskois että meillä on pieni taapero täällä mukana.

Toivottavasti kaikki menee jatkossakin näin hyvin :)

Ciaoo!!








tiistai 10. kesäkuuta 2014

Pummilla Tallinnaan!

Tiedättehän sen pummilla Tallinnaan biisin?

Mä päätin toteuttaa sen. Vanhempani ovat menossa huomenna asuntoautolla muutamaksi päiväksi Eestiin ja me päätettiin ängetä Olivian kanssa mukaan :) porukat maksoi liput ja kysyessäni paljonko olen velkaa, sain vastaukseksi 1500€ eli pummilla mennään ;)

5 tunnin ajomatka Helsinkiin vähän jännittää, laivaosioo odotan innolla, toivottavasti siellä on pallomeri!
Yötä ollaan mun tädin luona Mustamäellä ja treffit rakkaiden ystävien kanssa on jo sovittu. 

Ihana irtiotto arjesta! Suuria shoppailuja tuskin tulee tehtyä, sillä matka tuli aika extempore eikä ylimääräistä rahaa hirveästi ole, ollaan Tallinnassa kokonaiset kaksi päivää + kaksi matkustuspäivää, joten matkabudjettini on 200 euroa. Satanen per päivä. 

Tärkeintä onkin nähdä sukulaisia ja ystäviä <3 parhaan ystäväni laskettu aika on elokuussa, hän odottaa esikoistaan ja ollaan viimeksi nähty viime elokuussa meidän hääjuhlassa! Todellakin meidän täytyy nyt nähdä kunnolla.

Yritän ehtiä postailemaan myös reissun päällä, siihen asti, head ööd ja olge tublid! :)

Karina

torstai 5. kesäkuuta 2014

Vauva-arkikin voi olla unelma-arkea: osa 3.

"Toukokuun Kaksplus lehdessä oli Vauvan kanssa kotiin artikkeli Vauva-arkikin voi olla unelma-arkea.
Sain tästä idean kertoa, miten kirjoituksessa esiintyvät kuusi kohtaa ovat toteutuneet meillä. Tästä saankin pienen 6-osaisen juttusarjan!"

Osa 3.

Unelma:

Kävelet pitkiä vaunulenkkejä ihanissa maisemissa vauvan kanssa, pysähdyt lempikahvilaasi ostamaan latten vaniljasiirapilla ja istahdat puistonpenkille lukemaan dekkaria. Äitiyslomaa parhaimmillaan!

Meidän todellisuus:

30.4.2013: Sateesta huolimatta nostin perseeni sohvalta ja kävin reippaalla vaunulenkillä. Nopeamminkin olisi päässyt, mutta tämä vauhti oli sopiva siihen, että jaksoi samalla puhua välillä puhelimessa :) 

Kyllähän sitä tuli pitkillä vaunulenkeillä käytyä - silloin kun ei ollut niitä kohtutulehduksia sun muita vaivana. Lempikahvilaani en voinut pysähtyä, sillä ei minulla täällä sellaista ole. Latteakaan ei saa varmaan mistään. Viimeisen vuoden ja kahden kuukauden aikana olen lukenut yhden ainoan kirjan, Eve Hietamiehen Yösyötön, ihan hauska kirja, suosittelen!

Mun vaunulenkit oli puhdasta hikeä ja läskien sulattelua, ei siinä mitään kahveja ja puistonpenkkejä todellakaan tarvittu.  Kaksplussan "Todellisuus" oli kuvailtu näin: Olet vasta päässyt ulos ovesta ja kotikatusi päöähän, kun vauva inahtaa vaativasti ensimmäisen kerran. Metsäpolulla käärö rääkyy pää punaisena. Etsit hätäisesti kiveä tai kantoa, jolle istahtaa imettämään.

No en kyllä allekirjoita tuota Kaksplussan todellisuutta sitten ollenkaan! Vaunulenkille lähdettiin silloin, kun oli päikkäriaika, lapsi syötetty ja kuiva vaippa vaihdettu. En muista, että Olivia olisi kertaakaan herännyt itkemään kesken lenkin! Ja jos on herännyt, niin on ollut nätisti, katsellut taivasta ja kuunellut äitinsä höpinöitä :)

Ei pidä unohtaa myös kantovälineitä, jos lapsi ei nuku vaunuissa, hän voi nukkua todella hyvin kantoliinassa, muista vain huomioda oma ja vauvan vaatetus! Ei liikaa eikä liian vähän ;)

Kirjojen lukemista mulla on oikeastaan vähän ikäväkin. Olen ollut lukutoukka nuorempana ja edelleen tykkään ostaa kirjoja jemmaan, jotta voin lukea sitten joskus, "kun on aikaa". Oishan sitä aikaa nytkin, mutta se menee blogea lukiessa ja omaa kirjoittaessa.

Lopuksi täytyy todeta, että unelma-arkea on tämän kohdan osalta kyllä ollut! :)

Karina

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Vauva-arkikin voi olla unelma-arkea: osa 2.

"Toukokuun Kaksplus lehdessä oli Vauvan kanssa kotiin artikkeli Vauva-arkikin voi olla unelma-arkea.
Sain tästä idean kertoa, miten kirjoituksessa esiintyvät kuusi kohtaa ovat toteutuneet meillä. Tästä saankin pienen 6-osaisen juttusarjan!"


Osa 2.

Unelma:

Rotinat, kai nyt kaikki ovat niistä kuulleet? Eli syötävistä tuliaisista, joita vieraat tuovat vauvataloon. Lämpimiä ruokia, leipää, pullaa imettävälle äidille, kyllä kiitos!

Meidän todellisuus:

No ei pahemmin näkyny rotinoita meillä! Ainoat rotinaterveiset saatiin naapureilta, joiden kanssa ei edes pahemmin olla tekemisissä! Äärimmäisen iloinen olin kyllä heidän mukavasta eleestä :) harmi vaan, kun en tarkalleen muista, minkä näköinen se naapurirouva on, joten kaupassa aina hävettää, jos en moikkaakaan häntä vahingossa. Siksi olenkin ottanut tavaksi tervehtiä kaupassa kaikkia, jotka vähänkin pitävät katsekontkatia mun kanssa pidempään.

Oon varmaan se kylähullu, joka juttelee kaikille.

Osasyy, miksei meillä rotinavieraita näkynyt voi olla siinä, että toivottiin saavamme olla ensimmäiset pari viikkoa kotona rauhassa ilman vieraita. Anoppi kävi silloin meidän kiellosta huolimatta vierailulla, lämpimien pullien sijasta, hän toi kuitenkin vaippapaketin. Käytännöllinen tuliainen pienen vauvan perheeseen, vaippoja kun meni alkuviikkoina se 10-12 kpl vuorokaudessa.

Itsekään en ole koskaan rotinoita vienyt, mutta toisaalta, enpä ole vieraillutkaan kenenkään luona vauvan ensiviikkojen aikana. 

Mun mielestä rotinat on kiva perinne ja sitä pitäisi muistaa toteuttaa itsekin, kun sellainen vierailu tulee eteen. Tuoreet vanhemmat ovat varmasti väsyneitä, ja niin vauvansa pauloissa, ettei kahvileipiä tule itse väsättyä.

Tästäpä annankin pienen vinkin Sinulle, joka olet viimeisillä viikoilla raskaana ja voimia sekä aikaa löytyy: Leivo pari satsia pullia/leivonnaisia nyt ja laita ne 4-6 kpl pussukoissa pakkaseen. Kun vieraita saapuu, saat aina (mikroaalto)uunituoreita makupaloja kahvipöytään! :) Näin minä tein!

Miten teille kävi, tuliko rotinoita vieraiden mukana? Entäs, mitä olet itse vienyt käydessäsi katsomassa vauvaa ja perhettä?


Karina


maanantai 2. kesäkuuta 2014

Vauva-arkikin voi olla unelma-arkea: osa 1

Toukokuun Kaksplus lehdessä oli Vauvan kanssa kotiin artikkeli Vauva-arkikin voi olla unelma-arkea.
Sain tästä idean kertoa, miten kirjoituksessa esiintyvät kuusi kohtaa ovat toteutuneet meillä. Tästä saankin pienen 6-osaisen juttusarjan!

OSA 1.

Unelma

Sinä ja vauvasi pesitte kotona kaikessa rauhassa. Hiippailet yöpaidassa, syötät vauvaa ja nukutte pitkiä päiväunia. Mihinkään ei ole kiire, mikään ei stressaa.

Meidän todellisuus:

Taisin saada yllämainitun unelman (tai sitten aika todellakin kultaa muistot), sillä meidän arki varsinkin ensimmäisen kuukauden ajan oli juuri tätä. Hiippailin puolialastomana kotona, muistatteko tämän postauksen - Koditon strippaaja, syötin päivät pitkät vauvaa ja nukuin tarvittaessa päiväuniakin.

Koin välillä jopa olevani saamaton, tosin pienen itsetarkastelun jälkeen päädyin, että:

Olen kuitenkin imettänyt tissiapinaa ahkerasti, olen huoltanut rintoja, seurustellut ihanan vauvani kanssa, levännyt paljon, pessy pyykkejä ja silittänyt harsot ja vauvan vaatteet. Muuten talon askareissa on häärinyt ihana mieheni. Mulle tehdään aamupala, välipala tai lounas, päivällinen ja iltapala. Mikä täydellinen palvelu! (Mitä mä teen kun hän palaa lauantaina töihin!!?) Mutta olen minä itsekin tehnyt paljon.. Ja se tuntuu aina alapäässä, ei pitäs liikkua vielä ihan niin paljon..

Tää päivä on mennyt jotenkin todella hitaasti. Annoin tissiapinalle tissiä 8 aikaan aamulla, jolloin se nukahti, menin itse aamupalalle ja sen jälkeen köllötteltiin tytön kanssa 10.30 asti sängyssä, toisinsanoen nukuttiin, syötiin ja paskottiin - ja nyt en puhu itsestäni. 10.30-11 hoidettiin aamupesut ja -hommat, vaipan vaihtoa, yökkäreiden vaihtoa, jne. Sitten seurusteltiin reilu tunti kunnes iskä tuli kaupungilta kotiin :)

Kylläpäs kuulostaa ihanalta vauva-arjelta, eikä vain ;)

Ihanaa vaaleanpunaista hattaraelämää varjosti kuitenkin minun jatkuva sairastelu: milloin oli kohduntulehdusta, milloin pikkulantion tulehdus, oli angiinaa, rintatulehdusta, gastriittiepäilyä, öitä sairaalassa. Onneksi kaikesta on selvitty.

Mihinkään ei tosiaankaan ollut silloin(kaan) kiire ja sain olla kotona vauvani kanssa rauhassa. Muistan vain, miten mieheni laittoi minulle aamupalaa, välipalaa, lounasta, toi herkkuja (vaikka niitä vastustaa), siivosi kotia ja antoi minun maata sohvalla tissiapina tississä kiinni. 

Nyt jos yritän "maata" sohvalle, niin tämä tissiapina tulee repimään mut sieltä ylös :D

Karina

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Viikonloppyöt töissä.

Voi apua, mihin olenkaan lupautunut!

Facebookissa seuraajat ovatkin varmasti jo huomanneet, että "tää mama lähti öihin töihin" perjantaina. Olin paikallisessa kuppilassa tiskin takana klo 20-00, lyhkäinen vuoro ja nukkumaankin pääsi ajoissa. 



Mutta. Olin töissä myös eilisen illan. Klo 18-02.15
Kotona 02.30, sängyssä 03 ja unilla vasta lähemmäs neljää.
Mies heräsi töihin 5.25 ja tulee kotiin vasta puoli kuuden maissa. 4,5 tunnin unilla on nyt porskulteltava koko päivä. 



Väsyttää todella paljon ehkä odota muuta kuin Olivian päiväuniaikaa, jolloin käperrytään sylikkäin ja nukutaan yhdessä. Enää1-1,5 h niihin. 

Tälläistä on nyt luvassa pitkin kesää. Heinä- ja elokuussa onneksi helpottaa, kun mies on lomalla ja minä saan nukkua yövuoron jälkeen kunnolliset unet.

Viikonloppu muuten on mennyt kivasti, perjantaina siivosin talon ja olin illan töissä, lauantaina koomailin kotona, nukuin päikkärit ja laitoin ruokaa. Ilta ja yö sitten töissä. Mies oli illasta istuttanut yhdessä Olivian kanssa muutaman omenapuun ja viettänyt mukavaa isä-tytär aikaa.


 Eikös olekin ihana aito retropuku neidillä ;)

Tälle päivälle ei kovin kummoisia suunnitelmia ole, lepoa ja peruskotiaskareita, kauppareissu ainakin on tehtävä, jääkaappi ammottaa tyhjyyttään perustarvikkeiden osalta.

Mukavaa sunnuntaipäivää, minä yritän herätä tässä pikkuhiljaa henkiin.

Ainiin.. Hyvästi kesäkunto.