lauantai 30. toukokuuta 2015

28-vuotias minä.

Mulla oli maanantaina synttärit. Täytin 28. Ajatella, olen kohta kolmekymppinen kahden lapsen äiti ja siltikään en tunne itseäni aikuiseksi. Ulkoisesti voin käyttäytyä (tarvittaessa) kuin aikuinen - huolehdin perheestäni, kodistani, käyn töissä, teen fiksuja päätöksiä jne. Mutta sisäisesti minussa asuu edelleen kakara, joka haluaisi vaan nukkua päivät pitkät, herkutella joka päivä, nähdä ystäviä useammin, "olla vaan", ilman taloudellista stressiä ja aikuisten velvoitteita. Miten helppo se elämä olisikaan!  Ja tylsää.

18-vuotiaana.

Ilman työpaikkaa olisin aina peeaa, ilman kotia pyörisin toisten nurkissa, ystävien kainalo ei öisin lämmitä ja ilman perhettäni olisin kuin tyhjä konvehtirasia. Perhe on kuitenkin se, joka elämään tuo niin valtavan kirjavan ja ihanan sisällön, että sitä en kyllä ihan helpolla lähtisi vaihtamaan.

Olen ollut nyt 10 vuotta täysi-ikäinen. Olen ajanut autoa 10 vuotta. Olen voinut ostaa kaupasta alkoholi- ja tupakkatuotteita niin halutessani. Ja olen muuten ostanutkin, tiesittekö, että poltin tupakkaa melkein 5 vuotta ennen kuin "asetuin aloilleni" ? Mulla oli myös 4 vuoden ajan kielikoru, heh. Olen voinut tehdä viimeisen 10 vuoden aikana periaatteesa ihan mitä olen halunut. Ensimmäiset 4-5 vuotta siitä menivät täysin itseäni etsiessä, kumppania etsiessä. Viimeiset 5 vuotta ovat taas menneet rakentaessa perhettä, hyvää parisuhdetta, opiskellessa ja töissä. Nyt 28 vuotiaana koen olevani jollakin tapaa valmis. 

28-vuotiaana.


Valmis ottamaan vastaan ensimmäiset rypyt, valmis ottamaan vastuuta kaikesta mitä teen, valmis suunnittelemaan tulevaisuutta, valmis tekemään isompiakin valintoja. Valmis.


Maanantaina vietin yhden parhaimmista päivistäni. En sen vuoksi, että oli syntymäpäiväni, vain siksi, että sain olla ihanan tyttäreni kanssa koko päivän. En yritä kasvattaa hänestä isoa tyttöä liian nopeasti, mutta maanantaina me tehtiin isojen tyttöjen juttuja: käytiin kaupungilla shoppailemassa isyyspakkaukseen tarvikkeita, Houkutuksessa synttäriteellä ja mehulla. Nukuimme yhdessä neljän tunnin päikkärit, ulkoilimme pihallamme ja askartelimme illalla erilaisia kortteja. Olimme yhdessä <3

Rakkauspakkaus.

Kiitos elämä viimeisestä 28 vuodesta. Toivottavasti tulen näkemään vielä ainakin 50 vuotta lisää :)


Karina.
                                



perjantai 29. toukokuuta 2015

Päiväkodin viimeinen päivä ja lahja hoitajille.

Tänään on Olivian viimeinen päivä päiväkodissa. En pysty ymmärtämään, miten syyskuun alusta ollaan tultu toukokuun loppuun näin nopeasti? Vastahan minä aloitin työelämässä, vein lapseni ensimmäistä kertaa vieraiden ihmisten käsiin hoidettavaksi. Vastahan minä tuskailin kylminä pakkasaamuina jäässä olevan auton kanssa. 

Päiväkotiura starttasi Olivian osalta erinomaisesti. Jo heti syyskuussa tapahtui paljon muutoksia, osa tulivat itsestään, osaan muutos tehtiin. Opeteltiin nukkumaan päiväunet sisällä, jotta päiväkodissa olisi helpompaa, siirrettiin neiti isojen tyttöjen sänkyyn. Päiväkodin väen kanssa päätettiin jättää päivävaippa pois, kun O oli 1v 6kk. Heidän suhtautuminen siihen oli ihana " laitat vaan housuja mukaan, jos tulee vahingossa pissat, niin me kyllä pyyhitään pois".

Olivia on ollut ihan mielettömän reipas päiväkotilainen ja oppinut leikkimään muiden seurassa ja kanssa. Pukeutumisen ja riisutumisen taito on peräisin juuri päiväkodista. Mielikuvitus ja kotileikit ovat kehittyneet valtavasti. Kaikki on mennyt älyttömän hyvin. 

Kiitokseksi vuodesta, haluan muistaa ihania päiväkodin hoitajia pienellä lahjalla:




Pentikin puiset voiveitset, söpö kortti ja pieni kuoharipullo. Mun mielestä ei liikaa eikä liian vähän :)

Mitäs tykkäätte?

Karina

tiistai 26. toukokuuta 2015

Round 2: 5.neuvolakäynti rv 30+5

Meinasin jo ihan kokonaan unohtaa, että mullahan oli 5.neuvolakäynti viime viikon keskiviikkona! Just silloin oli kivut pahimmillaan ja ajattelin saavani samalla myös ajan neuvolalääkärille, mutta yllättäen meidän pienellä paikkakunnalla ei juuri sinä päivänä ollut lääkäriä käytettävissä! Niinpä suuntasin neuvolan jälkeen Joensuuhun Terveystalolle, jossa meidän työterveyshuolto on ja sain sitten sairaslomaa äitiyslomaan saakka. 

Olin siitä niin onnellinen, että meinasin halata lääkäriä. Kahdesti tuli jo kokeiltua töihin paluuta ja aina tuntui menevän samalla kaavalla: 1,5 päivää töissä, 7 saikulla, 1,5 päivää töissä ja sitten taas saikulla. Niinpä lääkäri päätti, että turha on kolmatta kertaa lähteä kokeilemaan, jos en kerran pysty olemaan 8 tuntia istualtani, minulla on supistuksia ja kipuja eikä työnteosta meinaa tulla mitään, niin parempi on, että jään kotiin ottamaan rennosti ja odottaaman äitiyslomaa. Ihana lääkäri.

Neuvolassa käytiin läpi samat rutiinit ja tässä tuloksia:

RV 30+5 (Suluissa rv 26+4)

Paino 83,2 kg (81,6kg)
Painonnousu/viikko 400g (900g)
Verenpaine 122/68 (122/63)
Hemoglobiini 131 (122)
Kohdunpohjan korkeus eli sf mitta 28,5cm (25cm)
Pissa puhdas (puhdas)

Yhteensä oli siihen mennessä kertynyt painoa 10,4 kg eli ihan kohtuuden rajoissa ollaan vieläkin :)
Olivian aikaan näillä viikoilla oli kasassa melkein 12 kg. Raskausarpia ei ainakaan vielä ole onneksi ilmaantunut, vaikka en olekaan muistanut rasvata mahaa ja rintoja shea butterilla kun kaksi kertaa koko raskauden aikana! Oliviaa odottaessa rasvasin joka ikinen ilta ja vältyin arvilta kokonaan. Nythän sen sitten näkee, että onko rasvaamisella mitään merkitystä, kun en nyt edes muista koko hommaa. 

Tällä viikolla on torstaina taas neuvolalääkäri, hän haluaa tarkistaa tilanteen siellä down under ja tehdä myös painoarvion vauvalta. Ihan mielenkiintoista onkin kuulla se! Oliviasta kun ei koskaan katsottu. Tästä vauvasta sain arvion jo viikolla 28+4, kun olin päivystyksen kautta synnärillä, silloin arvio oli 1250g :)

Palaan näihin kuulumisiin taas torstain jälkeen :)

Karina


lauantai 23. toukokuuta 2015

2 -vuotiaan päiväunet.

MLL:n sivujen mukaan leikki-ikäisen lapsen unentarve on noin 10-13 tuntia vuorokaudessa. Aluksi se kuulosti omaan korvaani tosi vähäiseltä! Mutta tarkemmin mietittynä, Oliviahan nukkuu yöllä noin klo 21-07 eli 10h + päivällä päiväkotipäivinä 1-2 tuntiin ja kotipäivinä 2-3 tuntiin. Yhteensä siis vuorokaudessa juuri tämän 11-13 tuntia.  

"Tuntimäärää paremmin riittävästä unesta kertoo se, että lapsi herää aamulla virkeänä ja hyväntuulisena." Ainakin tässä perheessä herää joka aamu aivan mielettömän energinen ja iloinen tyttö. Tätä samaa energiaa tuntuu kuitenkin olevan vielä iltaisinkin kello kahdeksan maissa, joten olen alkanut miettimään, että annanko lapseni nukkua kotona liian pitkiä päiväunia?

Esimerkiksi eilen Olivia halusi nukkua ulkona rattaissa ja vetikin 3 tunnin sikeitä kello kahdesta sinne viiteen. Jo lähtökohtaisesti päikkäreille meno meni todella myöhäiseksi, sillä yleensä pyrin laittamaan hänet unille klo 12-13 välillä. Illalla uni ei meinannut maistua ja nukahtaminen yöunille meni todella myöhäiseksi. Se on täysin meidän vanhempien vika ja salassa toivoinkin, että tänä aamuna sitten nukuttaisiin oikein pitkään. Ja nukuttiinhan me, Olivian mittakaavalla - eli herätys oli vasta vähän vaille kahdeksan. 

Myöhäisestä herätyksestä huolimatta, haluan palata siihen oikeaseen rytmiin, joten laitoin tytön nukkumaan heti klo 12. Pientä vastustelua oli ilmasssa, mutta siitäkin huolimatta Olivia kömpi itse nallensa kanssa sänkyyn. Se on oikeastaan aika huvittavan näköistä, kun hän hän kävelee makuuhuoneeseen nalle sylissä, kertoo kovaan ääneen, että "minä en halua vielä päiväunille" ja kapuaa silti itse vuoteeseen. Kymmenisen minuuttia sain levätä vieressä ja hyräillä, sitten kuuluikin tasasta hengitystä ja tyttö oli unessa. 

Päiväunille onkin kaksi tapaa nukahtaa. Joko meidän sänkyyn niin, että hyräilen hetken vieressä tai ulkona rattaissa pienen työntelyn jälkeen. Molemmissa tapauksissa Olivia nukhataa yleensä alle 10 minuutissa. Herääminen sujuu rauhallisesti - ulkona nukkuessaan itkuhälyttimestä alkaa kuulua: "äitii, isäää, tuuu" ja sängystä herätessään hän nousee ylös ja tulee yläkerran portille seisomaan, yleensä hyvin uninuhruisena ja erityisen herkkänä. Silloin pitää olla tosi rauhallinen ja hellä, halia ja antaa lapsen rauhassa herätä. Itsenäistä nukahtamista omaan sänkyyn ei olla vielä opeteltu, koska isin lukema iltasatu kuuluu iltarutiineihin.

Kun laskettuun on enää kaksi kuukautta, olen väistämättäkin alkanut miettimään päiväunien kohtaloa ja toimintatapaa. Se, että päiväunia nukutaan, on selvä asia, ellei neiti niitä itse jätä pois. Ideaalitilanne olisi toki se, että lapset nukkuisivat nämä unet yhtäaikaa. Esimerkiksi joko molemmat tuplissa tai sitten pienempi ulos vaunuihin ja Olivia sisälle meidän sänkyyn. Näin he eivät herättäisi toisiaan.  Turhahan tätä on toisaalta etukäteen "murehtia" ja spekuloida, mutta hyvä on myös olla toimintasuunnitelma valmiina, se kun yleensä helpottaa sitä arkea!


                                    Mennäänkö päiväunille? "Joo, minä nukun tässä, jooko äiti?"

Miten teidän 2 -vuotiaat nukkuvat päivä - ja yöuniaan?

Lähde: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/taapero/

torstai 21. toukokuuta 2015

Raskausajan businesspukeutuminen: OOTD 21/05/2015

Pitkästä aikaa asukuvia minusta! :) Tänään olikin kiireinen päivä, kävin työpaikalla siistimässä työpöytäni.. jäin eilen sairaslomalle, joka jatkuu äitiyslomaan saakka eli juhannuksen paikkeille..  ja laitoin muutenkin asiat  toimistolla siihen kuntoon, että jään nyt todella pitkäksi aikaa pois. 

Hoidettuani asiat, koetin käydä kaupungilla shoppailemassa, mutta ei siitä oikein tullut mitään, kun supisteli ja sattui. Mahasta sai pitää koko´ajan kiinni, kun se tuntui painavan miljoona kiloa. Sain kuitenkin ostettua päiväkodin hoitajille pienet muistamislahjat sekä siivottua kirppispaikkamme. Ilta onkin mennyt enemmän ja vähemmän levätessä.

Päivän asuksi valitsin hameen, jonka ostin vartavasten businesspukeutumista silmällä pitäen. Taisi jäädä ainoaksi käyttökerraksi.


Jakku H&M / paita Mamalicious / hame Mamalicious / leggingsit Mamalicious /
saappaat Bianco / laukku Michael Kors / kello Guess



rv 30+6

Michael Kors Hamiltonin hankin vähän aikaa sitten ja tänään se pääsi koekäyttöön. Vielä en osaa sanoa tästä mitään, eka kerta meni ihan hyvin, tosin tavaraa oli niin vähän, että pienemmälläkin olisi pärjännyt. 

Töihin kävin Houkutuksesta ostamassa mansikka-kermakakun.


Oli todella hyvää.


Työt on nyt mun osalta siis tehty ja nyt vaan kasvattelen pikkutyyppiä masussa, leväten ja rentoillen. Näihin tunnelmiin palaan myöhemmin.

Karina






sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Kalamarkkinoilla ilman kaloja?

Joensuussa järjestettiin viikonloppuna perinteiset Kalamarkkinat. Pyrimme joka vuosi käyämään niissä ja muistelin, että olisimme myös viime syksynä käyneet siellä... mutta blogiarkisto paljasti, että tämä "viime syksy" olikin syksyä 2013! Siihen postaukseen pääset tästä. Mulla on sama huivi kaulassa ja Olivia on samoissa Brion rattaissa, mikään ei siis ole muuttunut!







Viimeinen kuva on täysin Olivian oma toive, hän halusi välttämättä tulla rattaista ulos, vaatien "minä haluan itse seistä, äiti, ota minusta kuva" niinpä, nää on näitä blogilapsia ;)

Kalamarkkinoihin olin todella pettynyt. Kuten jo kuvista näkyy, markkinnoilla oli myynnissä paljon kaikkea muuta kuin kaloja. Missä oli tuoreet lohet, ahvenet, siiat ja ankeriat? Tai edes muikut ja särjet. Kaikki myytävät kalat oli purkeissa! Oisin mielelläni ostanut tuoretta kalaa, sitä oli tarkoitus kokatakin lauantaina ruoaksi, vaan köyhäksi jäi saalis!

Ehkäpä joku kerta käyn tyhjentämässä kalatukun ja menen markkinoille levittämään tuoreen kalan ilosanomaa :D

Ihanaa alkavaa viikkoa!

Karina



perjantai 15. toukokuuta 2015

Carena Gotland sisarusrattaat.

Pohdiskelimme mieheni kanssa meidän vaunujen tilannetta. Meiltä löytyy Emmaljungan Duo Edge yhdistelmävaunut,  Brion Sing rattaat sekä runkoon yhteensopiva Primo turvakaukalo ja pienet sateenvarjorattaat. Vaunuja tuntuu siis olevan joka lähtöön, mutta entäs, kun pieniä lapsia onkin kaksi? 

Olivia jaksaa jo nyt 2 vuoden ikäisenä kävellä noin 800 m - meidän lähin kauppa sijaitsee noin 600m päässä ja ollaan kävelty sinne ja melkein puolet matkasta takaisin. Rattaat kulkivat koko ajan mukana. Kannustan lastani ehdottomasti ennemmin kävelemään kuin istumaan vaan rattaissa ja niin aion tehdä jatkossakin, mutta entäs jos minä haluan mennä lenkille, mies on töissä ja minä kahden pienen lapsen kanssa kotona?

Tähän asti ollaan kaupungille mentäessä otettu sateenvarjorattaat autoon mukaan, mutta ei välttämättä käytetty niitä ollenkaan. Olivia mielellään kävelee ja jos meillä ei ole kiire, niin miksi ei? Entäs jos ollaankin menossa johonkin tapahtumaan, jossa 2,5 vuotias ei varmastikaan jaksa koko päivää kävellä?

Mietittiin kantoliina/kantoreppu + vaunut yhdistelmää, seisomalautaa ja lopulta myös tuplavaunuja. Jokaisen materialistimutsin tavoin aloin haaveilemaan Bugaboon donkey duoista, mutta onneksi järjen ääneni (mieheni) palautti minut pian maanpinnalle. Jos kerran päädymme hankkimaan tuplat, niin meidän täytyy ottaa huomioon niiden käyttöikä. Olivia on kuitenkin jo 2v4kk, kun vauva syntyy, joten ei niitä varmastikaan kauaa tarvita. (Paitsi niillä vaunulenkeillä, ja täällä maalla asuessamme pärjäämme ihan hyvin edullisimmilla vaunuilla).

Netissä surffailun ja keskutelupalstojen tutkimisen jälkeen, löysin meidän tarpeisiin juuri sopivan mallin:




Tilasin myös kuvissa näkyvän makuukopan ja torista löysin vielä edullisesti pehmeän kantokopankin, joten täydellä varustuksella mennään! Enää puuttuu sadesuoja.

Mikä meitä näissä vaunuissa miellytti, on isot ilmarenkaat.


Näillä voisin kuvitella pärjääväni meidän huonoilla teillä paremmin kuin hyvin! 
Tässä päivitetyssä Gotland versioissa on myös säädettävä työntöaisa, vanhoissa Double Swing malleissa sitä ominaisuutta ei ole.

Muita teknisiä ominaisuuksia:

Carena Gotland (aiemmalta nimeltään Double Swing) -rattaat voidaan varustaa yhdellä tai kahdella makuukopalla ja niitä voidaan käyttää aina lapsen syntymästä alkaen. Rattaissa on mukavamman, pehmeämmän kyydin takaavat ilmarenkaat. 

- Voidaan taittaa kokoon makuukoppaa irrottamatta 
- Erikseen säädettävät selkänojat 
- Ilmarenkaat (autonrengasventtiili) 
- Kääntyvät, lukittavat etupyörät, 360°
- Tilavat, vetoketjulliset tavarakorit 
- 5-pistevaljaat 
- Kuljetuslukko 
- Irrotettava työntöaisa 
- Mukana kaksi tuulisuojaa
- Moniosaiset kuomut, jotka tarjoavat lisäsuojaa auringolta ja tuulelta style
- Valinnaisena erikseen ostettava Beemoo Syskon Swing -sadesuoja 

Istuinosan koko: 23 x 30 x 2 cm 
Koko makuuasennossa: 90 x 30 x 2 cm 
Säädettävä työntöaisa, enimmäiskorkeus: 110 cm 
Kokoontaitettuna: 94 x 79 x 43 cm 
Makuukoppa: 81,5 x 33 cm 

Paino: 17 kg 
Enimmäiskuormitus: 15 kg istuinta kohden
Suositusikä: 6 kuukaudesta 3+ vuoteen

Lähde ja kuvat: Lekmer.fi*

Koska Lekmerillä on 365 päivän vapaa kauppa käytössä, ovat meidän vaunut vielä alkuperäisessä pakkauksessaan varastossa odottamassa. Jos tuleekin vastaan vielä parempaa ... toisinsanoen edullisempaa.. ei ole mun idea! 

Toivottavasti ovat juuri sellaiset käytössä, mitä olen kuvitellut, vielä muutama kuukausi täytyy odotella! 

Lekmerillä on muuten jatkuvasti jokin tarjous näistä meneillään, kannattaa nyt käyttää hyväksi, jos et vielä ole hankkinut omiasi! 

Löytyiskö teiltä kokemuksia näistä? Tai vastaavista? 

Karina

ps. *mainoslinkki

torstai 14. toukokuuta 2015

Raskauspahoinvointia, korvatulehdusta, väsymystä ja muita vaivoja.

Blogihiljaisuuden aikana on ehtinyt taas paljon (tai no, paljon ja paljon..) tapahtumaan, onhan nyt jo torstai menossa! 

+

Ollaan ulkoiltu ja käyty moikkaamassa naapurin kissaa Leoa.


Pipo Papu / kaulurin H&M / haalari Ticket to Heaven / kengät Lekmer

..ja valvottu tiistai keskiviikon välinen yö Olivian korvakivun vuoksi. Käyty lääkärissä ja saatu diagnoosiksi (yllätys) korvatulehdus, molemmissa korvissa! Se oli kyllä yllätys, koska Olivia kertoi vain oikean korvan kivusta.

Ollaan nukuttu yhdessä neljän tunnin päikkärit, leikitty legoilla, laitettu ruoaksi makaronilaatikkoa ja tänään vietiin porukalla tavarat kirppikselle (paikallisille vinkiksi, Valinta Kirppis paikka 10 lasten ja naisten vaatteita, paikka 11 miesten vaatteita, 15.-23.5, vien noin joka toinen päivä täydennystä).

Tältä näyttää mun  ja Olivian myyntipaikka :) hinnat alkaen 0,20€! Löytyy Polarn O. Pyretiä, Pomp de Luxia, H&M, Lindexia jne. Koot taitaa olla noin 68-92 cm, muutama 62 on voinut eksyä joukkoon. Naisten vaatteissa koot S ja M. Pidän nyt tarkoituksella nämä ekat myyntipäivät pisteen lastenvaatepainoitteisena, sitä pientä tavaraa on nimittäin niin paljon, että olisi kiva päästä ensin niistä eroon! Launataina täydennän sitten naistenvaatepuolta.

Kiva yllätys odotti mua pari päivää sitten postilaatikossa, kun Reddville oli lähettänyt mulle i 
say: VIP paketin:



Kyseessä on intiimisarja naisille, johon en rehellisesti sanottuna ole kerennyt tutustumaan vielä ollenkaan, kirjoittelen sitten lisää, kun kokemusta on! Pahoinvointiahan mulle on taas ilmaantunut, joten ainakin ranneketta voisin testata ihan tosissani. 

Voinnit on ollut mitä on, välillä on ihan kamalan huono olo, oksettaa ja etoo. 
Sit on hetken normaali olo, sitten taas koskee jonnekin. Paineen tunne kerääntyy joka ilta alavatsalle, on viiltäviä kipuja, on suonenvetoja (toissayönä oli niin paha, etten vieläkään pysty kävelemään kunnolla), on närästystä, on väsymystä. Kaikkea kivaa. Ja sit on pieni lapsi, jolla on korvatulehdus. 
Ei ihme, että blogille ei ole ollut nyt virtaa.

Karina



sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Runo tyttärelleni.


Karina.

Myimenso äiti-lapsikoru voitettu vuosi sitten Kultajousen mietelausekilpailusta. Lauseeni oli "Äitejä on monia, mutta minä olen Sinulle juuri se oikea".

lauantai 9. toukokuuta 2015

Kummipojan nimiäiset ja OOTD.

Kummipojan nimiäiset on juhlittu. Juhlat olivat onnistuneet, tarjottavat maistuivat ja paikalla oli tosi rento ja hyvä tunnelma. Ihanaa oli saada miehen kanssa yhteinen kummilapsi <3 tuntuu, että nykyään pyydetään todella harvoin pariskuntia kummeiksi, pelätään varmaan, että kaikki eroaa jossain vaiheessa. Onneks meihin näköjään uskoo muutkin, kun me kaksi <3

OOTD 9.5.2015


Jakku H&M / Mekko H&M Mama


Neule Pomp de Lux / Mekko Name it / kukkapanta tuliainen Espanjasta / koru ystävän tekemä

Kotona muistin, etten ole vieläkään julkistanut raskauttani omilla Facebook sivuillani, joten julkaisinpa vihdoin raskausmahakuvan! :) rv 29+1


Hyvää äitienpäivää kaikille lapsellisille lukijoilleni, minäkin vietän huomenna sometonta äitienpäivää, pus!

Karina


perjantai 8. toukokuuta 2015

Rv 29+0

Tänään tuli täyteen 29 viikkoa raskaana olemista. Enää 11 viikkoa laskettuun. Kun takana on jo 29 viikkoa, 11 tuntuu todella vähäiseltä, eihän se ole enää paljon mitään! 


Masu alkaa olemaan kookas, tiedän. Beibi on jo raivotarjonnassa ja loppua kohtihan se mahakin vielä valahtaa polviin. Kuten tiedätte, mulla ei ole ollut viime aikoina mitkään parhaimmat olot ja lääkärissäkin olen saanut käydä. Saikkua saikun perään. Tälläiselle koko ajan mielellään liikenteessä olevalle ihmiselle, tämä ei ole kauhean helppoa. 

Oliviaa en vienyt tänään hoitoon, vietettiin äiti-tytär päivä eli siivotiin, laitettiin ruokaa ja ulkoiltiin. Ollaan myös leikitty paljon sisällä. Ihana nähdä, miten reipas ja omatoiminen tytär minulla on <3 Ja kannustava! Kun sain imuroitua yläkerran ja sammutin imurin, sohvalta kuului reipas "HYVÄ ÄITI!" Ihana lapsi <3

Huomenna on juhlapäivä. Ystäväni pyysi minua ja miestäni poikansa kummeiksi ja huomenna onkin nimiäiset. Sunnuntaina taas on äitienpäivä, eli herkuilta ei voida tänä viikonloppuna välttyä. Paljoa en herkutellu tässä ole, sen huomaa, että kun ei ole töissä, ei tule naposteltua niitä suklaakarkkeja, joita siellä on koko ajan tarjolla. Painoakin on nyt vähemmän kertynyt, mitä Olivian aikaan näillä viikoilla. Tosin se aloituspainokin on tällä kertaa 5 kiloa enemmän. 

Hirveesti ois juttuja, mistä haluaisin kirjoittaa, esim tuplavaunupostaus on tekemättä, samoin ajattelin pohdiskella, milloin on hyvä ikä tulla äidiksi, millainen äiti olen, sekä kirjoittaa omasta suhteestani omaan äitiini. (Miten niin äitienpäiväpainoitteista?). Ideoita on siis monia, mutta katostaan, milloin saan teksit aikaiseksi, haluan tehdä nuo ajan kanssa, en tällä tavalla vaan ajatuksen virtauksena, kuten tämä postaus on tehty.

Mutta, me aletaan kohta iltahommiin, mies on vieläkin ylitöissä, toivottavasti tulee pian kotiin. On ikävä.



torstai 7. toukokuuta 2015

Rentoa ja retroa sekä ulkoilusääntöjä.

Vietin eilisen päivän suurimmaksi osaksi sängyssä, taisin kunnolla nousta vasta siinä kolmen maissa ja lähdinkin hakemaan Olivian päiväkodista melkein samantien. Koska ilma oli mitä mahtavin, oli hyvä paistaa taas nuotiolla makkaraa :) 




Neiti tyylilyyli tykästyi retrohaalariinsa kovasti, joten se tuleekin olemaan nyt keväällä varmasti paljon käytössä. Taitaa olla mieheni entinen! Eli reilu 30 vuotta vanha. Värien puolesta täydellinen meidän asuinpaikkaan, kun on paljon pihaa, ojia ja järvikin tuossa, saa olla koko ajan tarkkana!

Meillä onkin omat ulkoilusäännöt:

Jompi kumpi vanhempi on aina vastuussa ja jos ollaan molemmat ulkona niin toisella on päävastuu ja toinen seuraa sivusta.

Lasta ei esim. lähetetä toisen vanhemman luo ilman, että toisella on näköyhteys lapseen sekä tieto, että lapsi on tulossa hänen luokseen. 

Toinen vanhempi ei myöskään voi sanoa lapselle, että menepä nyt tuonne isän luokse ja sitten itse hypätä autoon ja lähteä pihasta, vaan on seurattava, että lapsi pääsee toisen vanhemman luo ja sitten vasta voi lähteä. 

Ollaan tosi tiukkoja näissä asioissa, niin paljon surullisia juttuja on saanut lehdistä lukea, että omalle kohdalleni en halua sellaista. 

Kun lapsi on noin pieni, niin kyllä sitä on vahdittava kunnolla. 
Olivia saa toki pihalla liikkua aika vapaasti, leikkimökistä terassille tai hiekkalaatikolle, mutta sen kaiken pitää tapahtua niin, että nähdään jokainen liike.

Tänään oon potenut tosi huonoa omatuntoa, kun vein tytön taas kasiks hoitoon ja tulin itse kotiin. Laitoin heti pyykit pyörimään ja hinnoittelin osan kirppistavaroista. Sitten iski taas kipuja ja painetta, joten nukuin 11-13.45 välisen ajan. Nyt on jo kolmas koneellinen pyörimässä ja päätin nopeasti käväistä blogin puolella, kohta lähden hakemaan rakkaan pienen kotiin. <3

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoinneille, kaikki tsempit ovat tervetulleita, kiitos myös mun ihanille Joensuun (ja nykyään Lahden) blogimammoille, olette korvaamaton vertaistuki <3

Karina

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Raskaus ei ole sairaus...

..mutta, kummallisesti olen taas sairaslomalla. Miksi ne väittää ettei raskaus ole sairaus?

"Liiku raskaana kahden edestä" - helpommin sanottu kuin tehty! Mitä, jos se normaali kävelykin aiheuttaa supistuksia, kipuja ja paineen tunnetta alavatsalla? Pitäisikö vielä mennä vaikka zumbaan tästä niin saisi varmasti vielä isommat kivut kaverikseen?

"Syö terveellisesti, laadullisesti kahdelle, mutta määrällisesti ei" - Eli aina kun on nälkä, heivaan puolet ruoasta lautaseltani pois? Mitä, jos mulla vaan on KOKO ajan nälkä?

"Nuku paljon" -  hahaha. Pitäisi varmastikin ottaa joka ilta särkylääke, jotta voisin nukkua ilman, että herään öisin mahan kovettumiseen, supistuksiin tai muuten vaan.

"Harrasta normaalisti seksiä, se ei vahingoita sikiötä" - ensinnäkin, vaikeaa harrastaa, kun ei tee yhtään mieli ja toisekseen, se supistusen määrä ja mahan kovettuminen ovat niin hurjia session jälkeen, että mieluummin jätän välistä.

"Älä stressaa" - no kyllä se nyt vähän pistää stressaamaan, kun työkykyni on mitä on. Ensin olin 1,5 viikkoa saikulla, kerkesin tehdä kaksi päivää töitä  kun pitikin mennä illalla kahdeksan aikaan synnärillä käymään. Viiltäviä alavatsakipuja, pahoivointia, paineen tunnetta, päänsärkyä oli ollut jo kello kolmesta lähtien ja mikään ei tuntunut helpottavan.

Eilinen iltapäivä oli yhtä helvettiä. Ärsytti, kiukutti, vitutti ja koski. Ja vielä närästi! Ajattelin, että työpäivänjälkeinen mansikkajäätelöpirtelö mäkistä piristäisi ja saisin närästykseen helpotusta, mutta jouduinkin istumaan puoli tuntia parkkipaikalla ennen kuin uskalsin lähteä ajamaan kotiin. Kipu alavatsalla oli viiltävää ja silmissäkin näkyi ihmeellistä tähtisumua. Kilometri ennen kotia purskahdin hysteeriseen itkuun ja kun tulin kotiin, menin suoraan yläkertaan itkemään. En saanut rauhoitettua itseäni, vaikka yritin, Olivian vuoksi edes. Sattui niin kovasti. Ja itketti.

Lepäilin tunnin asentoa vaihtaen, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Niinpä päätin soittaa synnärille ja kysyä neuvoa. Sieltä pyydettiin näytille, joten perhe pakettiin ja 30 km päähän sairaalaan. Olivia söi iltapalan autossa ja nukahti hetkellisesti. Perillä oli kyllä reipas tyttö ja jaksoi odottaa 1,5 h kun minua tutkittiin.

Vauvan sydänkäyrä oli hyvä, sisätutkimus osoitti, että kaikki on oikein loistavasti, ei auenneita paikkoja tai lyhentyneitä kohdunkauloja. Verenpaine ok, pissa puhdas. Vauvalla kaikki hyvin. Eilinen rv 28+4 mukainen painoarvio oli 1250g eli alkaa olla jo poitsulla painoakin! Kaikki siis näennällisesti hyvin, paitsi että minä en voi hyvin. Särkylääkettä ja lepoa. 11.5 asti tällä kertaa. 

Kukaan ei ole töissä korvaamaton, mutta nyt kyllä jäi pahasti asioita kesken, kun kerkesin olla vain kaksi päivää töissä. Lisäksi stressaa palkka. Saan toki sairasloman ajalta korvausta, mutta kuten olen kertonut, suurin osa palkastani koostuu provisiosta ja sairaslomanaikainen palkka lasketaan 3kk ajalta keskimääräisenä päiväpalkkana. Kun saikkua kertyy koko ajan, esim viime kuussa 8 päivää niin se alentaa sitä keskipalkkaa ja tulot sen kun tippuu ja tippuu. Mahtaakohan minusta edes olla työntekijäksi enää ennen äitiyslomaa?

Onneks on pesä, mihin käpertyä.








tiistai 5. toukokuuta 2015

Neidin uudet kuteet.

Olivia tuntuu kasvavan niin nopeasti, ettei vaatekaapin tarjonta pysy perässä. Esimerkiksi ihan peruspaitoja - ja housuja päiväkoti/koti käyttöön tuntuu olevan vain 86 tai 92 koossa, kun ajankohtaisempi koko alkaisi jo olemaan 98. Me&i lammashousut ovat ainoat ihmeet, jotka mahtuvat vieläkin, vaikka ovat kokoa 74/80, ihan naurattaa laittaa ne aina jalkaan. Olivia ei varmaan ees suostu luopumaan niistä koskaan, onhan ne olleet käytössä jo 13 kuukautta.

Vaikka suosinkin yleensä kirppareita, voin rehellisyyden nimissä kertoa, että ostan kuitenkin aika paljon myös uutena. Kaikkea en voisi ostaa uutena, enkä siinä näe mitään järkeäkään, mutta kivan vaatteen kohdalla en ala miettimään kauhean pitkään, ostanko vai en. Esimerkiksi eilen bongasin KappAhlilta tarjouksen: kaikki naisten, miesten ja lasten housut -25% (eilen) ja tänään (vinkki!!), joten kävin pikaisesti lounastauolla (olen back in business) ostamassa kahdet perushousut, hinnaksi jäi 7,50€/kpl, värit valitsin niin, että jäävät myös poitsulle sitten käyttöön eli hinnaksi ei tule kirpparia enempää, kun kaksi lasta pääsee käyttämään niitä.


Pomp de Luxin avoimilta tilatut vaatteet saapuivat myöskin eilen!




Ihanat yksityiskohdat on noissa housuissa, varsinkin Pomp de Luxin merkki on söpösti housun lahkeessa.


Mekkoja ja hameita löytyy kaapista yllin kyllin, mutta leggingsejä ei ollut ennen näitä yhtäkään paria! Täytyy varmaan ostaa ohuempia vielä kesällä lisää.


Tän tyyppinen neule on havaittu jo aikasemmilta Pompin kausilta hyväksi. Koon puolesta ovat pitkäikäisiä, nytkin on käytössä 86, ollut se sama vaaleanpunainen jo vuoden varmastikin. Tämä oli -30% alennuksessa, alerekin ainut löytö.


Seppälästä löysin ihanan kevät hienostelutakin! Koko on 98/104, joten pitkään menee tämäkin. Tällä on aina hyvä perustella itselleen ja miehelle, miksi ostin uutena ;)


BabyGapin yökkäri on löytö nettikirpparilta. Valitettavasti ei hintaansa nähden ihan vastannut kuntoaan/esittelyään, mutta kuvan perusteella onkin vaikeaa arvioida esim nukkaantuneisuutta. En kuitenkaan palauttanut sitä, vaikka kirppis sellaisen palvelun tarjoaakin. 8,50 eurossa on 7 euroa liikaa, mutta menkööt. Onhan tuo suloinen!

Ihanaa, kun ilmat lämpenee ja kohta pääsee käyttämään kesävaatteita!

Karina

maanantai 4. toukokuuta 2015

Project: Leikkimökki.

Pikkuhiljaa hyvä tulee! Nyt se on ainakin aloitettu - nimittäin leikkimökin sisustaminen! Tästä lähdettiin (kuva huhtikuulta):

Mökissä oli todella epäkäytännöllinen  sänky sekä leikkimökkiin kyllä sopivat kalusteet - mutta ei mun makuun.. Mökin on rakentanut mieheni veli ja yhdessä vaimonsa kanssa he ovat tämän myös sisustaneet. Verhoista ja pöytäliinasta tykkään, mutta mikään muu ei sitten kolahdakaan.
Nyt, kun talo on kokonaan meidän, on myös päätösvalta kaikessa meillä. Niinpä leikkimökkikin on nyt mun vallan alla. Ensimmäisenä sieltä sai lähteä sänky ja puutarhapöytä sekä tuolit. Ne siirtyivät meidän terassille, sopivat mun mielestä sinne huomattavasti paremmin!


Koska leikkimökissä leikitään eikä nukuta, niin sänkyä sinne ei tule ollankaan. Hankin Ikeasta tavaransäilytyssengin, josta puuttuu vielä laatikot.
Myös pöytä ja tuolit on hankittu Ikeasta. Olivia sai 2 -vuotis synttärilahjaksi mummilta ja ukilta uudet kalusteet mökkiin, mulle jää ostettavaksi sitten loput kalusteet ja välineet.



Tässä vielä näkymä ovelta:



Mökki on todella keskeneräinen eikä tavarat tai kalusteet ole vielä löytäneet paikkaansa. Sinne on tulossa vielä jonkilainen keittiö tai ainakin hella, lipasto, pyöreä matto ja uusi valaisin. Yritän nyt katsella käytettyjä kalusteita, ihan kamalan paljon rahaa en kehtaisi tuohon kuitenkaan laittaa. Tuoli, pöytä ja "lipasto" maksoivat ýhteensä 100 euroa, kaikkeen ylimääräiseen sälään sain tuhlattua vielä 50 euroa, eli jos alle satasella saisi loput hankinnat niin olisin tyytyväinen! :)

Miltä alkaa näyttämään? Onko teidän lapsillanne leikkimökkiä, mitkä ovat lempileikit siellä?

Karina

perjantai 1. toukokuuta 2015

Vappu2015


Vappu alkoi aikaisella brunssilla, jota nautimme piiitkään ja hitaasti. Munakokkelia, pekonia, paistettuja croissantteja, kinkku-tuorejuusto-ruisnappeja, leipiä, viinirypäleitä, munkkeja, alkoholitonta kuoharia, appelsiinimehua. Ensi vuonna voisi lisäksi tehdä ruokaisan salaatin, muuten tämä menu on juuri sopiva - mitään ei ole liikaa.



Brunssin jälkeen suuntasimme naapuriperheen kanssa Vapputorille. Verrattuna viime vuoteen, ilma oli kylmpempi ja kävijöitä taisi olla sen vuoksi myös vähemmin. Vappupallo ostettiin tänä vuonna jo viime sunnuntaina Prismasta ja yllättäen Olivia ei torilta edes pyytänyt palloa kertaakaan! Ei tosin oltais ostetukaan, yksi riittää :)




Vapputorin jälkeen syötiin brunssin jämiä valipalaksi ja sitten meitä kissatyttöjä nukuttikin mukavasti, Olivia nukkui melkein kolmen tunnin päikkärit ja minä puolentoista tunnin. 

Kaikki mitä jäi..

                  Päiväunien jälkeen oli sitten taas vuorossaan, mitäpä muutakaan kun syömistä! 



Hyvä ruoka, aurinko, oma piha ja oma rakas perhe, enempää en voisi tältä kevätpäivältä pyytää.

Hyvää vappua kaikille vielä näin iltamyöhään!

ps. tänään tuli rv 28+0 täyteen! 

Karina